Seuran historiaa

Pyhäjoen Metsästysseura on perustettu 18.8.1950

 

Vuonna 2014 seuran jäsenmäärä oli 330, joista maanomistajajäseniä on 176 ja 12 metsästysoikeuden saanutta mökkiläistä. Metsästysmaita on yhteensä n. 12 600 ha.

Seuran toiminta yli seitsemänkymmenen vuoden aikaan on ollut monipuolista, ei vain pelkkää metsästystä. Riistanhoito, kenneltoiminta sekä erilainen kilpailutoiminta on ollut vahvasti mukana koko seuran historian.

 

Riistanhoitoa on tehty vuosittain vaikkakin eri aikoina painopistealueet ovat olleet erilaiset. On tehty riistapeltoja, hirville nuolukiviä, ruokittu kanalintuja, kasvatettu fasaaneja, rakennettu pönttöjä. Viime vuosina kauriskanta on lisääntynyt alueella ja talviruokinnalla saatu kanta pysymään alueella ja selviytymään talven yli. kauriista on tullut uusi riistaeläin seuran alueelle.

Pienpetopyynti on myös ollut aktiivista Pyhäjoen alueella, usein jäseniämme on palkittu Riistanhoitoyhdistyksen pienpetokilpailuissa.

Pyhäjoen Metsästysseuralla on oma ampumarata ja seura on osakkaana myös kiekkoradassa, joka on myös seuramme ampumaradan yhteydessä. Ampumakilpailut ovat olleet mukana lähes koko seuran historian ja seuran jäsenet ovat menestyneet hyvin mm. hirvenhiihdossa.

Kenneltoiminta on myös kuulunut seuran toimintaan koko ajan ja seuramme jäsenet ovat aktiivisia koiraharrastajia. Vielä 70- ja 80 luvulla Pyhäjoen Metsästysseura piti omia koiranäyttelyitä ja ajokoetoiminta oli myös vahvasti mukana ja järjestettiin useita ajokokeita. 2000-luvulla koetoiminta on ollut lähinnä maiden luovutusta muiden seurojen koekäyttöön. Vaikka seura ei ole järjestänyt omaa koe- ja näyttelytoimintaa, ovat seuramme jäsenet aktiivisia koiramiehiä, ovat heidän koiransa menestyneet hyvin näyttelyissä ja kokeissa ja koiria on palkittu mm. käyttövalion arvolla.

Vuosikymmenten varrella Pyhäjoella on ollut ja on tänä päivänäkin monta huippukoiraa ja koiran kasvattajaa.

Metsästysseuran alueella on ollut monipuolista ja riistaa on ollut vaihtelevasti. Hirvenmetsästys on muuttunut seuran alkuajoista, hirvikanta on lisääntynyt ja tällä hetkellä hirvikannan verottaminen sopivalle tasolle (2-3/1000 ha) metsätalouden ja liikenteen kannalta vaatii runsaasti työtä, hirvenmetsästysaika on n. 2,5 kk joka käytetään viimeiseen päivään saakka. Hirvenmetsästykseen vuosittain osallistuu n. 50 henkilöä ja porukka on ukkoontunutta. Viime vuosina on mukaan tullut kuitenkin nuorempia, joten hirvenmetsästys perinne tulee jatkumaan. Hirvimiehet ovat myös seuran aktiivisia jäseniä, osallistuvat myös seuran muuhun toimintaan.

Metsästysseura on rakentanut majan ja saunarakennuksen, jotka on pääosin rahoitettu hirvien myyntituloilla. Majaa käytetään seuran kokouksiin ja erilaisiin kokoontumisiin. Maja ja sauna ovat vapaasti käytössä maanomistajien ja maataloustuottajien järjestämissä tilaisuuksissa ja niitä vuokrataan myös ulkopuolisille.